Jeesus etsii sitä, mikä on kadonnut

Jokainen meistä on joskus etsinyt jotain, mikä on ollut kadoksissa. Mitä arvokkaampi kadonnut asia on, sitä kiihkeämmin etsimme sitä. Kun löydämme sen, niin iloitsemme. Luuk.19:10 Jeesus sanoo: ”Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.” Jeesus ei etsi tavaraa, eikä mitään asiaa, vaan hän etsii ihmistä, joka elää ilman elävää Jumalaa tässä maailmassa. Ihmisen elämänlaatu, koulutus tai menestys ei määritä sitä onko ihminen kadonnut vai ei, vaan se, onko hän löytänyt tien Jumalan luokse, uskon kautta Jeesukseen. Synti erottaa ihmisen Jumalan yhteydestä. Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala kutsui miestä. ”Missä sinä olet?” 1.Moos.3:9. Luukkaan 15:sta luvussa Jeesus kertoo kolme vertausta siitä, miten Hän suhtautuu ihmiseen, joka on joutunut pois Jumalan yhteydestä. Hän puhuu kadonneesta lampaasta, kadonneesta hopearahasta ja kadonneesta pojasta – tuhlaajapojasta. Näillä vertauksilla Jeesus halusi osoittaa, miten Hän näkee ihmisen, joka on kadonnut. Jokainen ihminen on hänelle erittäin tärkeä, etsimisen arvoinen, rakastettu, säälin tunnetta herättävä ja odotettu tulemaan kotiin Jumalan luo. Tämän rakkauden tähden meitä kadotettuja kohtaan, Jeesus oli valmis kärsimään ja kuolemaan meidän edestämme, jotta löytäisimme kotiin Jumalan luokse. Etsintä joka alkoi jo paratiisissa, voi nyt saada onnellisen lopun jokaisen kohdalla, joka vastaanottaa pelastuksen armolahjan Jeesuksessa Kristuksessa. Jokainen näistä yllä mainituista vertauksista päättyy ilojuhlaan, kun etsijä löytää sen, mikä oli kadonnut. Samoin taivaassa on ilojuhla, kun yksi syntinen tulee kotiin ja löytää Jumalan armon. Luuk.15:7 Toivottavasti Jeesuksen etsintä ei jää sinun kohdallasi turhaksi. Vastaanotathan kutsun tulla hänen luokseen, kun Hän sinua etsii ja kutsuu.

Gideon Waljus